Kysymyksiä ja vastauksia

Alkoholi

Kukaan ei kiellä sitä etteikö laillinen huumausaine alkoholi olisi yhteiskunnassamme jotenkin ylikorostuneena. Meillä on sen aiheuttamia ongelmia hyvinkin paljon. Pidän kuitenkin outona sitä ajatusmaailmaa, jossa ongelmakäyttäjät määrittävät alkoholipolitiikan. Hyvää alkoholipolitiikkaa ei rakenneta siten, että ongelmakäyttäjien vuoksi tavallinen kansalainen, sinä ja minä, joudumme kärsimään. Kiellot eivät auta.

Alkoholinkulutusta yritetään suitsia verotuksella. Olemme nähneet ettei sillä ole merkitystä kuin mahdollisesti kulutusta lisäävänä toimena. Verotuksen alentaminen näkyy hetkellisenä piikkinä, mutta alentaa tuontia. Tällöin raha jää kotimaahamme.

Alkoholipolitiikkaan pitäisi saada uusia näkökulmia. Pelkkä verotus tai puheet tuotteiden siirtämisestä entistäkin pienemmälle saatavuudelle eivät ole tätä päivää. Saatavuuden rajoittaminen lisää pimeää kauppaa, ei mitään muuta.

Olennaisempaa kansanterveyden kannalta olisi saada ihmiset siirtämään kulutuskäyttäytymistään kirkkaista viinoista miedompiin tuotteisiin. Tässä pitää ajatella mm. pienpanimoiden mahdollisuuksia myydä olutta omasta panimostaan tai yksinkertaisesti viinien ja laadukkaiden oluiden pääsyä ruokakauppoihin. Alkosta haetaan mieluiten se kirkas pullo kuin ryhdytään valitsemaan laatuoluita. Bulkkiolut-kulttuurista pitäisi päästä eroon, mutta muutos lähtee ihmisestä ei valtion käskyvallasta.

Arvonlisävero

On älytöntä pitää useita eri arvonlisäverokantoja. Tämä on byrokratiaa. Miksi kirjojen ja e-kirjonen alv on eri? Ei mitään logiikkaa.

Arvonlisäverotuksessa pitää pyrkiä selkeämpään verotuskäytäntöön. Yksi ja sama prosentti, joka on selkeästi nykyistä korkeinta veroprosenttia pienempi. Pitkällä aikavälillä arvonlisäveroprosentti pitää saada välilläe 8 – 12 %. Mitä alemmaksi niin sitä parempi. On kuitenkin huomioitava, että arvonlisäveron muutokset eivät saa kiristää työn verotusta.

Pienyrittäjien osalta arvonlisäverottoman tulon alarajaa voidaan nostaa, jotta aloittavan pienyrittäjän mahdollisuudet luoda kannattavaa yritystoimintaa olisi nykyistä parempi. Tämä ei kuitenkaan voi olla vaihtoehto veroprosentin järkeistämiselle.

Euroopan Unioni

Byrokraattinen ja markkinatalouden vastainen päätäntäelin, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Euroopan Unioni nykymuodossaan on tarpeeton.

Eurovaluutta

Euro on täysin epäonnistunut kokeilu. On aivan selvää, ettei näin laaja joukko hyvin erilaisia valtioita pysty pitämään yllä yhteistä valuuttaa. Euro tulee hajoamaan.

Maahanmuuttopolitiikka

Meidän pitäisi tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaamme huomattavasti. Suurin ongelmamme on ns. humanitaarinen maahanmuutto (en tarkoita niinkään oikeita pakolaisia), jota kutsun nimellä haittamaahanmuutto. Maahanmuuttopolitiikasta teimme yhdessä Nuivan vaalimanifestin eduskuntavaaleihin 2011. Samat teemat ovat edelleenkin esillä. Meidän kasvukeskuksemme ovat suurimmat haittamaahanmuuton kärsijät. Vantaa on tilastojen mukaan Suomen monikulttuurisin kaupunki. Kyseenalainen kunnia, joka näkyy mm. siinä, että nettomuuttomme koostuu maahanmuutosta eivät verotulot kasva, vaan menot kasvavat entistä enemmän tulojen nopeammin.

Maakuntahallinto ja kuntaliitokset

En lähtökohtaisesti kannata kuntaliitoksia enkä myöskään pääkaupunkiseutua tai toteutuvaa maakuuntaamme koskevaa uutta maakuntahallintoa. Uutta hallintoa on puolusteltu mm. sillä, että se ehkäisee kuntien välistä kilpailua ja tuo säästöjä. Jos kilpailu yritysten kesken on enemmän kuin positiivista, niin miksi kuntien välinen kilpailu olisi pahaksi? Kilpailu tuottaa innovaatioita, uusia tapoja tuottaa palveluita ja parempaa hallintoa.

Kuntaliitoksissa pitää nähdä pidemmälle kuin tähän hetkeen. Suurin ongelma on valtio, ei kunnat. Valtio määrittää koko ajan uusia lakisääteisiä tehtäviä, velvoitteita. Näiden määrä on jo reilusti yli 500 kun vielä muutamakymmenen vuotta sitten satakunta riitti. Velvoitteiden määrän kasvaessa valtio ei kuitenkaan anna rahoitusta. Karsikaamme ensin turhista velvoitteista, sillä velvoitteet luovat byrokratiaa ja vähentävät kuntien omaa päätäntävaltaa.

Suuret kunnat eivät yksiselitteisesti voi toimia. Päätöksenteon keskittyminen on ongelma ja maakuntahallinnossa päätöksenteko viedään entistäkin kauemmaksi. Tehokkain tapa toimia on yksilöiden yhdessä luoma yhteisö, jolla on yhteiset yksilöiden yhdessä laatimat pelisäännöt. Mitä enemmän liitämme kuntia yhteen, niin sitä enemmän pelisääntöjä muokkaavat jotkut muut kuin ne joita pelisäännöt koskevat. Tällöin joku muu tietää meidän asiat ja tarpeemme paremmin kuin me itse. Kaikki tietävät, että näin se ei voi olla.

Lähtisin siis mieluummin purkamaan kuntakenttää synnyttäen uusia kuntia. Se edellyttää valtion roolin ja valtion edellyttämien velvoitteiden karsimista. Tällöin syntyy vähemmän byrokraattinan ja todellisuudessa pienemmillä kustannuksilla toimiva kuntasektori. Ideaali tilanne olisi se, että jokainen voi itse päättää onko kunnan jäsen vai ei. Tämä kuitenkin taitaa olla utopiaa.

Pakkoruotsi

Vapaus valita on tässäkin oikea tavoite. Pakkoruotsista on luovuttava.

Mikäli pakkoruotsia ei olisi, niin meillä olisi kansakuntana monipuolisempi kielitaito. Se, että ruotsin sijaan opiskellaan yhtä pitkään jotain muuta kieltä, niin osaamisen taso muissa kielissä on entistä parempi. Kyse on myös kilpailukyvystä.

Virkamiesruotsista on myös luovuttava.

Perintövero

Perintöverosta pitää luopua. On jokaisen oma valinta miten omaisuutensa käyttää. Jättääkö perinnöksi vai ei. Perinnön saajaa ei pidä rangaista ja pakottaa mahdollisiin hankaliin omaisuuden myyntitilanteisiin.

Veropolitiikka

Ongelmamme on poukkoileva veropolitiikka. Linjaukset eivät voi muuttua vuosittain vaan veropolitiikan pitäisi olla pitkäjänteistä. Alati vaihtuvat säädökset eivät edistä innovaatioita puhumattakaan yritysten halusta investoida.

Yritysverotus

Yritysten verotusta pitää muuttaa siten, että vain ns. ulos otettua rahaa verotetaan Viron mallin mukaisesti. Jos yritys päättää säästää tuloksestaan esimerkiksi tulevia investointeja varten, niin saatua voittoa ei pidä verottaa.

Nykyisen kaltainen verotus heikentää yritysten halukkuutta investoida. Tämä tarkoittaa vähemmän työtä ja työpaikkoja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että nykyisen veron käytännössä maksaa joku muu kuin yritys. Tämä siksi, että verot huomioidaan hinnossa. Käytännössä sinä ja minä maksamme yritysverot ostaessamme yrityksen valmistamia tuotteita tai palveluita.